Atma Tattva Das: Eräänä ekadasi-aamuna Allahabadin Kumbha-melassa Prabhupada istuskeli rennosti silmät suljettuina, jalat pienen pöydän alle ojennettuina, ja puhui ekadasista. Prabhupada sanoi, ”Gheessä paahdetut lootuksen siemenkodat ovat tosi herkullisia ekadasina.” Joku välittömästi viiletti torille etsimään lootuksen siemenkotia, mutta vain kaksi minuuttia myöhemmin ramanandi-bramiini ja hänen 9-vuotias poikansa saapuivat, koristeltuina kummatkin ramanandi-tilakalla.
He kumarsivat Srila Prabhupadan edessä, ja isä laski harteiltaan kangaskassin Prabhupadan pöydälle
Prabhupada laittoi kätensä sen sisään, ja sanoi, ”Katsokaapa mitä on saapunut.” Kassissa oli gheessä paahdettuja lootuksen siemenkotia. Prabhupada katsoi ramanandiin ja sanoi, ”Kuka olet?”
Mies sattui olemaan bengalilaisen perheen pappi Firozabadissa, jossa Prabhupada oli aikoinaan asunut. Vaikkakin itse ramanandi (Rama-bhakta), hän palvoi bengalilaisen perheen Gaura-Nitai alttarihahmoja. Prabhupada söi muutaman lootuksen siemenkodan, jakoi muille loput ja sanoi ramanandille, ”Et ole vielä kylpenyt jokien yhtymäkohdassa, sangamissa?” Ramanandi sanoi, ”Swamiji, olen tullut kylpeäkseni sangamissa,” ja hän laittoi lautasen Prabhupadan jalkojen alle. Prabhupada asetti jalkansa mukavasti tuon lautasen päälle, ja tämä mies kylpi Prabhupadan jalkojen sangam-vesissä oman vesiastiansa avulla, samalla kun hän lausui mantroja.
Prabhupada katsoi häntä hymyillen
Tuohon aikaan joulukuussa 1976 oli harvinaista saada Prabhupadan charanamritaa, ja me kaikki toivoimme saavamme sitä. Tämä ramanandi ripotteli tuota vettä päänsä päälle, joi osan ja ripotteli sitä myös meidän kaikkien päälle. Hän sanoi Prabhupadalle, ”Sinun jalkasi ovat todellinen sangam. Mitä siitä saamme, kun kylvemme tuolla sangamissa? Sinun jalkasi puhdistavat Gangesin, ja koska sinä et ole menossa Gangesiin, toin Gangesin tänne. Sekoitan osan tästä charanamritasta Gangesiin.”
Prabhupada hymyili ja sanoi, ”Anna minulle poikasi. Teen hänestä acaryan.”
Mies sanoi, ”Hän on sinun, Swamiji, voit ottaa hänet milloin vain.” Prabhupada sanoi, ”Ei ei, ´milloin vain´ tarkoittaa ´ei milloinkaan´. Anna hänet minulle nyt. Teen hänestä acaryan.” Ramanandi sanoi, ”Swamiji, hän opiskelee tällä hetkellä Sankritin kielioppia. Opiskellakseen bhasyoja, kommentaareja, on hänen osattava jonkin verran kielioppia. Kun hänen vyakaranansa on ohi, silloi tuon hänet sinulle. Hän on sinun.” Prabhupada vaati neljännen kerran, ”Ei, ei, mitä kielioppia? Me emme tarvitse kielioppia. Anna hänet minulle. Teen hänestä acaryan.”
Mies vastasi, ”Swamiji, en sano ei. Kaikki mikä on minun on myös sinun. Mutta hän on niin pieni. Hän olisi vain vaivaksi sinulle. Muutamassa vuodessa luovutan hänet sinulle.” Prabhupada myöntyi, ”Okei, tike tike,” ja hieroi pojan päätä. Sen jälkeen muita vierailijoita tuli Prabhupadan luokse, ja isä poistui paikalta poikansa kanssa.
Vuosia kului, ja ramananda-sampradaya sirpaloitui useiksi erimielisiksi lahkoiksi
Sitten yhtenä vuotena kun vein kymmentä gurukula-poikaa Allahabadin Kumbha-melaan yllätyin, kun sain tietää, että ramanandat ovat valinneet nuoren sannyasin johtamaan heidän jakaantunutta sampradayaansa, ja että heillä oli valtava leiri Kumbha-mela-festivaaleilla. Sanoin gurukula-pojille, ”Meidän on mentävä tuon johtajan darshanalle. Koko sampradayan uudelleen yhdistäminen on ennenkuulumatonta, ja teidän poikien pitäisi tavata tuo sadhu, joka kykenee tällaiseen. Luoja tietää, huomenna teistäkin saattaa tulla guruja.”
Joten menimme katsomaan häntä, ja saimme osaksemme erityiskohtelua, koska osa pojista oli etelä-amerikkalaisia, australialaisia jne. Arviolta sata ihmistä ympäröivät tätä nuorta sannyasia, ja he olivat kaikki pitkäpartaisia ja rastapäisiä miehiä, kaikki kolme kertaa häntä vanhempia ja oman osastonsa johtajia. Nuori sannyasi istui isolla istuimella ja häntä tuuletettiin camara-huiskuilla.
Osoitimme kunnioittavat kumarruksemme, ja etelä-amerikkalainen gurukuli äänekkäästi lausui sannyasa-suktan, joka on perinteinen tervehdys sannyasille
Kun hän alkoi lausumaan mantraa, kaikki hiljenivät, ja kun hän lopetti, tämä nuori sannyasi maharaja koosti sanskritiksi runon Prabhupadasta. Hän sanoi, ”Jos sanon, ettei menneisyydessä tai tulevaisuudessa tule Hare Krishna-liikkeen acaryan veroista acaryaa, niin en silloin loukkaa oman linjani perustajaa Ramanandaa, sillä hän on kommentaarissaan ennustanut, että Vishnun palvonta tulee leviämään ympäri maailman, ja että koko maailma ottaa siihen osaa.”
Kun hän puhui oivalsin, että tässä on se sama henkilö, joka pienenä poikana sai päähänsä taputuksia Srila Prabhupadalta. Hän päätti neljän slokan (säkeen) ylistyksen Prabhupadasta ylistämällä Herra Jagannathaa. Sitten hän kunnioitti jokaista poikaa erikseen ja kun menin hänen luokseen hän sanoi, ”Atma Tattva Prabhu, muistatko minua? Sinulla oli tapana kantaa minua selässäsi.” Kun matkustin padayatroilla, olimme majoittuneet hänen isänsä kotona. Siihen aikaan olin brahmacari ja kannoin tätä poikaa reppuselässäni. Hänellä oli tapana kutsua Lokanatha Maharajaa ”vanhaksi mieheksi”, koska hänellä oli valkoiset hiukset.
Prabhupada sanoi että minusta tulisi acarya
Hän sanoi, ”Prabhupada sanoi että minusta tulisi acarya. Isäni ei koskaan tuonut minua Hare Krishna-liikeeseen, mutta ennen kuin hän jätti kehonsa hän kertoi minulle, että minun on opiskeltava Sankara-bhasya, jotta voisin peitota sen. Tämä oli hänen viimeinen toiveensa. Joten neljän vuoden ajan opiskelin Benaresin mayavadien kanssa Sankaran kommentaaria. Se oli kivuliasta. Koko sampradayamme oli hajonnut väärinymmärrysten takia, ja ajattelin että koska minulla on Prabhupadan siunaukset, ehkä voisin yhdistää meidät. Ponnistelin tämän eteen yhdeksän vuoden ajan, ja tänä vuonna se on tapahtunut.
Teidän Guru Maharajan siunausten ansiosta olemme yhdistyneet. Ramananda sanoi, että niin kauan kuin olemme hajaantuneita, emme kykenisi toteuttamaan hänen ennustuksiaan. Mutta Ramananda sanoi myös, ´Meidän ei tarvitse toteuttaa tuota ennustusta, sillä nämä ihmiset jo toteuttavat sitä.´Meidän tarvitsee yksinkertaisesti vain liittyä heidän joukkoonsa ja saarnata heidän kanssaan. Heidän liikkeensä leviää ympäri maailman.”